Ensimmäiset avaruuslennot

Avaruuslennolla tarkoitetaan avaruuteen suuntautuva lentoa. Avaruuslento voi olla suuntautunut Maan kiertoradalle, Maan kiertoradasta eteenpäin tai se voi olla niin sanottu ballistinen hyppy. Tarkkaa rajaa maapallon loppumiselle ja avaruuden alkamiselle ei voida määrittää, mutta avaruuden katsotaan alkavan noin 80-100 kilometrin korkeudella. Ihmistä, joka lentää tätä korkeutta korkeammalle, kutsutaan avaruuslentäjäksi. Suurin osa avaruuslennoista on miehittämättömiä, mutta myös miehitettyjä avaruuslentoja on lennetty. Suurin osa miehitetyistä avaruuslennoista on ollut Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton/Venäjän toteuttamia. Noin 40 eri maan kansalaista on lentänyt avaruudessa.

Ensimmäiset avaruuslennot ilman miehistöä

Ensimmäiset lennot avaruuteen lennettiin jo 40- ja 50-luvuilla. Ensimmäinen lento suoritettiin 3. päivä lokakuuta vuonna 1942. Lento lennettiin saksalaisella V-2-raketilla suborbitaalilentona eli lentona, jossa alus lentää ballistisen kaaren ja viipyy avaruudessa tyypillisesti vain noin kymmenen minuutin ajan. Sen sijaan ensimmäisen Maan kiertoradalla lentäneen avaruuslennon lensi neuvostoliittolainen Sputnik 1. Lento lennettiin 4. päivä lokakuuta vuonna 1957. Se oli ensimmäinen Maata kiertävä keinotekoinen satelliitti eli tekokuu. Satelliitin lennon katsotan aloittaneen avaruusajan, eli ajan, jolloin ihminen toimii avaruudessa.

Ensimmäinen miehitetty avaruuslento lennettiin yhden hengen miehistöllä

Vaikka ensimmäinen miehittämätön avaruuslento lennettiin jo paljon aikaisemmin, ensimmäinen miehitetty avaruuslento Vostok 1 lennettiin 12. huhtikuuta vuonna 1961. Juri Gagarin kiersi avaruuslennolla kerran maapallon ympäri. Lento oli ensimmäinen Vostok-avaruusohjelman kuudesta miehitetystä lennosta. Lennon kesto oli 108 minuuttia. Juri Gagarin oli Neuvostoliiton ilmavoimien majurin arvoinen lentäjä ja neuvostoliittolainen kosmonautti. Lennon jälkeen Juri Gagarin ylennettiin majuriksi ja myöhemmin everstiksi. Vostok 1 oli valtava teknologinen saavutus ja Juri Gagarin sai suurimmat Neuvostoliiton kunniamerkit. Vostok 1 -laskeutumismoduuli on näytteillä Moskovan alueen avaruustekniikan museossa.

Ensimmäinen lento Maan kiertoradan ulkopuolella

Ensimmäinen avaruuslento, joka lensi maan omaa kiertorataa kauemmas oli Apollo 8. Lento oli myös ensimmäinen lähempänä jotakin toista taivaankappaletta kuin Maata. Ensimmäinen miehitetty lento kiersi Saturnus V- raketilla hetken aikaa kuuta kiertävällä radalla. Alus kiersi kuun 10 kertaa 20 tunnin aikana. Kuuta kiersi huolto- ja komentomoduuli CSM. Kuumoduuli ei ollut lennolla mukana. Apollo 8 lennon päällikkönä toimi Frank Borman. Muut Apollo 8- miehistön jäsenet olivat James Lovell ja William Anders. Lento sujui suunnitelmien mukaan, vaikka siihen sisältyi paljon riskejä.

Apollo 11 oli ensimmäinen avaruuslento kuuhun

NASA:n Apollo 11 oli ensimmäinen avaruuslento, joka laskeutui Kuun pinnalle. Lento laukaistiin 16. heinäkuuta vuonna 1969 Cape Canaveralista Yhdysvalloista. lennon komentajana toimi Neil Armstrong. Komentomoduuli Columbian pilotti oli Michael Collins ja kuumoduuli Eaglen pilotti oli Edwin “Buzz” Aldrin. Miehistöstä ainoastaan Neil Armstrong ja Edwin Aldrin laskeutuivat Kuuhun 20. heinäkuuta. Michael Collins jäi komentomoduuliin Kuun kiertoradalle. Miehistö teki hieman yli kahden tunnin kuukävelyn kuun pinnalla ja he ottivat kiviä ja kuupölyä näytteiksi. Miehistö laskeutui takaisin maahan 24. heinäkuuta aluksen leijuessa laskuvarjojen varassa Tyyneen valtamereen.

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto toteuttivat useita avaruusohjelmia

Ensimmäisen miehitetyn vuoden 1961 avaruuslennon jälkeen on tehty useita muitakin miehitettyjä avaruusohjelmia. Apollo oli Yhdysvaltojen avaruusohjelma vuosina 1961-1972. Ohjelman päätavoite oli tehdä miehitetty avaruuslento Kuuhun sekä laskeutua Kuun pinnalle ja palata Maahan ennen vuosikymmenen loppua ja Neuvostoliittoa. Tavoite saavutettiinkin vuonna 1969. Muita miehitettyjä ja ensimmäisiä ohjelmia ovat olleet NASA:n Gemini vuosina 1965-1966 ja Mercury vuosina 1961-1963. Neuvostoliitolla oli samoihin aikoihin ohjelma nimeltään Sojuz-avaruusalus, joka teki ensimmäisen miehitetyn lennon vuonna 1967. Neuvostoliitolla oli Voshod-avaruusohjelma vuosina 1964-1965 ja Vostok-ohjelma vuosina 1961-1963.

Ensimmäinen yksityinen avaruuslento viipyi minuutteja avaruudessa

Vuonna 2004 lennettiin maailman ensimmäinen yksityisesti rahoitettu avaruuslento. Lento lennettiin amerikkalaisella SpaceShipOne-aluksella. Aluksella lensi eteläafrikkalainen Michael Melvill, joka oli tuolloin 62-vuotias. Alus kävi sadan kilometrin korkeudessa, jossa se viipyi 3,5 minuuttia. Itse lento kesti kokonaisuudessaan 85 minuuttia. Alus lensi avaruuteen 15 000 metrin korkeudesta, jonne alus ensin vietiin erityisesti valmistetulla rahtikoneella. Lento maksoi runsaat 20 miljoonaa dollaria, joka vastaa euroissa noin 17-18 miljoonaa euroa. Avaruuslennon rahoittaja oli miljonääri Paul Allen, joka tunnetaan myös Microsoft-yhtiön toisena perustajana.

Mielenkiintoista tietoa avaruuslennoista

Suurin osa avaruuslennoista tehdään Maata kiertävälle radalle. Kiertoradalle laukaisuun käytetään ylöspäin pystysuoraan laukaistavia kantoraketteja. Kiertoradalla pysyäkseen aluksen nopeuden on oltava vähintään noin 8,2 kilometriä sekunnissa, mutta päästäkseen Maan kiertoradalta edemmäs, aluksella sen sijaan täytyy olla Maan pakonopeutta suurempi nopeus. Pakonopeus tarkoittaa nopeutta, jonka kappale tarvitsee alkuvauhdikseen päästäkseen pois toisen kappaleen painovoimakentästä. Nopeuden on näin ollen oltava yli 11,2 kilometriä sekunnissa, jotta alus pääsee Maan kiertoradalta edemmäs avaruuteen. Aurinkokunnasta ulos pääsemisen pakonopeus puolestaan on 42,1 kilometriä sekunnissa.

Miehitetyistä lennoista kaikki, lukuun ottamatta osaa Apollo-ohjelman lennoista, on tehty Maan kiertoradalle. Apollo-ohjelman Maan kiertorataa edemmäs suunnanneet lennot tehtiin 60- ja 70-luvuilla. Näiden miehitettyjen lentojen lisäksi Maan kiertorataa pidemmälle avaruuteen on lähetetty lähinnä avaruusluotaimia Kuuhun sekä muiden Aurinkokunnan kappaleiden suuntaan. Ensimmäisiä Aurinkokunnasta ulospäin matkalla olevia luotaimia ovat muun muassa Voyager 1 ja Voyager 2. Luotaimet ovat miehittämättömiä avaruusluotaimia, jotka laukaistiin matkaan vuonna 1977. Ne ovat identtisiä keskenään ja Voyager 2 on ensimmäinen ja tähän asti ainoa avaruusluotain, joka on vieraillut Neptunuksen ja Uranuksen läheisyydessä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *