Kiehtova avaruus

Avaruus on kiehtonut ihmismieliä niin kauan kuin ihminen on ollut olemassa. Vaikka tiede ja teknologia ovat molemmat kehittyneet valtavasti etenkin viimeisten vuosikymmenien aikana, on tietämyksemme avaruudesta silti monessa mielessä vielä kovin rajallista. Avaruus on viimeinen rajanaapurimme; niin kaukainen ja samalla täynnä mysteereitä ja kysymyksiä. Ei siis ihme, että avaruus edelleenkin kiehtoo niin tutkijoita, visionäärejä kuin populaarikulttuurin ystäviäkin.

Lyhyesti tästä sivustosta

Suomi on kansainvälisesti tunnettu korkean teknologian ja huippuosaamisen maana, mutta harva tietää, että Suomesta löytyy tänä päivänä myös maailmanluokan osaamista mitä tulee avaruustutkimukseen ja -tekniikkaan. Tämän sivuston tarkoituksena on tarjota yleistajuinen peruskatsaus Suomessa tehtävään avaruustutkimukseen: sen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Mukana on aiheeseen liittyviä artikkeleita niin tieteellisestä kuin hieman populaarimmastakin näkökulmasta. Tutustumme sekä avaruustieteen huippuinnovaatioiden että avaruuteen sijoittuvien fiktioiden kiehtovaan maailmaan.

Olemme koonneet tälle sivustolle mahdollisimman monipuolisen tietopaketin liittyen avaruustutkimukseen Suomessa. Sivustolla pääset tutustumaan Helsingin yliopiston kansainvälisesti tunnustettuun tutkimuslaitokseen, astro- ja alkeishiukkasfysiikan saloihin, avaruuslentojen historiaan sekä tulevaisuuden visioihin, jotka eivät rajoitu ainoastaan tieteen kentälle. Vaikka tieteessäkin pohditaan mahdollisuuksia asua eri planeetoilla ja hyödyntää avaruusteknologiaa arjen elämässä, huimimmat avaruuteen liittyvät visiot löytyvät useimmiten kuitenkin mm. elokuvista, kirjoista ja videopeleistä. Tällä sivustolla pääset tutustumaan näihin kaikkiin!

Mitä avaruustutkimus tarkoittaa?

Avaruustutkimus alana on paljon laajempi ja monipuolisempi kuin ensisilmäyksellä voisi olettaa. Yksinkertaisimmin määriteltynä avaruustutkimus tarkoittaa aurinkokunnan ja sitä ympäröivän maailmankaikkeuden tutkimista. Tutkimuskatse suuntaa siis pois meidän asuttamaltamme planeetalta, kohti tähtiä ja vielä kauemmas. Ominaista avaruustutkimukselle on, että avaruutta tutkitaan maapallon ulkopuolella sijaitsevilla laitteilla, kuten tutkimusluotaimilla ja avaruusteleskoopeilla. Myös maata kiertävien satelliittien ja miehitettyjen avaruusalusten käyttö kuuluu osaksi avaruustutkimusta.

Mitä avaruustutkimus sitten tutkii? Avaruustutkimuksessa pohditut kysymykset voivat olla hyvinkin perustavaa laatua olevia kysymyksiä, kuten: Kuinka maailmankaikkeus sai alkunsa? Onko muilla planeetoilla elämää? Mikä on meidän planeettamme merkitys aurinkokunnassa? Mitä on pimeä aine? Näihin ihmiskuntaa askarruttaviin kysymyksiin tutkimus pyrkii vastaamaan käyttäen apunaan luonnontieteitä, kuten fysiikkaa, biologiaa, kemiaa ja matematiikkaa. Avaruuden tutkimus yhdessä tähtitieteen kanssa onkin yksi vanhimmista tieteistä.

Avaruustutkimuksen ensiaskeleet Suomessa

Suomalainen avaruustutkimus ja tähtitiede on kansainvälisesti tarkasteltuna korkeatasoista ja etenkin viime vuosina siihen on panostettu yhtä enemmän. Vaikka merkittävä osa suomalaista avaruustutkimusta on tehty viimeisten vuosikymmenien aikana, ulottuvat suomalaisen avaruustutkimuksen alkuaskeleet huomattavasti kauemmaksi. Jo sata vuotta takaperin luotiin pohja tutkimukselle ja osaamiselle, joka tänä päivänä on nostanut Suomen yhdeksi mielenkiintoisimmista maista mitä tulee esimerkiksi avaruustekniikassa puhaltaviin uusiin tuuliin.

Tietolähteiden mukaan niinkin aikaisin kuin vuonna 1925 Helsingin yliopiston tähtitieteen professori Gustaf Järnefelt piti esitelmän avaruusraketeista tähtitieteellisen seuran, Ursan kuulijoille. Jo silloin pohdittiin alustavasti ihmisten mahdollisuuksista matkustaa kuuhun. Samainen mies oli asialla myös noin 30 vuotta myöhemmin, kun Suomessa aloiteltiin satelliittien seuranta. Kyseessä oli maailmankuulu satelliitti, vuonna 1957 Neuvostoliiton laukaisema ja Juri Gagarin miehittämä Sputnik 1 -satelliitti.

Suomi siirtyy avaruusaikaan

Avaruusajan eli aikakauden, jolloin ihminen aloitti toiminnan avaruudessa, katsotaan alkaneen siitä, kun Neuvostoliitto laukaisi avaruuteen Sputnik 1 -satelliitin vuonna 1957. Suomessakin heräiltiin pikkuhiljaa avaruusaikaan ja siihen liittyvä tutkimus alkoi pienin askelin viriämään. 1960-luvun puolivälissä suomalaisia avaruustutkimusta tekeviä tutkimusyhteisöjä alkoi liittyä kansainvälisiin avaruusorganisaatioihin. Tätä kautta suomalaiset avaruustutkijat pääsivät osaksi maailmanlaajuisia tutkijayhteisöjä ja monikansallisia tutkimusprojekteja, joilla luotiin pohjaa tulevalle suomalaiselle osaamiselle.

Kesti kuitenkin vielä jokunen vuosikymmen ennen kuin suomalainen avaruustutkimus pääsi vauhtiin. Pitkään avaruustutkimustamme vaivasi rahoituksen puute, mikä luonnollisesti haittasi alan kehittymistä. Tutkimusrahoituksen usein valuessa muihin kohteisiin, suomalaiset tutkijat joutuivat tarkkaan miettimään mihin rahoitusta käytettiin. Toisaalta, tämä johti siihen, että tehty tutkimus oli laadukasta ja kekseliästä, ja yhteistyötahoja etsittiin laajasti monilta eri suunnilta. Nykyiseen muotoonsa, siis omana tutkimusalana ja teollisuutena, suomalainen avaruustutkimus kehittyi 1990-luvulla.

Suomalainen avaruusosaaminen 2000-luvulla

Vuonna 1995 Suomesta tuli ESA:n eli Euroopan avaruusjärjestön täysjäsen, joka vahvisti suomalaisen avaruustoiminnan kehittymistä entisestään. Tänä päivänä suomalainen avaruustutkimus ja siihen liittyvä osaaminen onkin kansainvälisesti katsottuna lunastanut paikkansa globaaleilla markkinoilla. Etenkin 2000-luvun puolella alan tutkimukseen on suunnattu enenevissä määrin tutkimus- ja kehitysrahoitusta, mikä on alkanut tuottaa tulosta. Tämän myötä suomalaisen avaruustutkimuksen ja -osaamisen arvostus on noussut maailmanlaajuisesti.

Suomalainen avaruustutkimus onkin monipuolista ja sitä tehdään useissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ympäri Suomea. Tutkimusaloja on monia, mutta tämän hetkisessä tutkimuksessa meillä panostetaan muun muassa revontulien fysiikan ja avaruussään tutkimukseen, otsonien ja aerosolien tutkimukseen sekä avaruuslaitteiden elektroniikan ja ohjelmistojen kehittämiseen. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa jäljitellään avaruudessa olevaa säteilyä ja testataan avaruuteen lähetettäviä laitteita – yhtenä kolmesta ESA:n tukemasta säteilytestauspaikasta.

Tulevaisuuden näkymiä

Avaruustutkimus, siihen liittyvä osaaminen ja liiketoiminta elää tällä hetkellä eräänlaista murrosvaihetta; kasvumahdollisuuksia on sekä kansallisella että globaalilla tasolla. Yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yksityisiä yrityksiä houkutellaan innovaatioiden kehittelyyn ja painopiste on siirtymässä yhä enemmän tieteellisestä tutkimuksesta uusien sovellutusten kaupalliseen ja yhteiskunnalliseen hyödyntämiseen. Suomalaisesta avaruustutkimuksesta ja -osaamisesta löytyy jo nyt lukuisia erityisvahvuuksia, joita kehittämällä Suomesta voi hyvinkin tulla yksi edelläkävijöistä omalla alallaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *