Suomalaisten avaruusseikkailut

Otsikko antaa ehkä hieman väärän kuvan artikkelista, sillä vaikka monet suomalaiset avaruuteen haluaisivat, ei yksikään suomalainen sinne vielä toistaiseksi ole päässyt. Suomi ei ole tunnettu raskaan sarjan avaruusohjelmistaan, kuten naapurimaamme Venäjä tai kuuluisan NASA:nkin kotimaa Yhdysvallat, eikä sellaiseen Suomen kokoisen maan olisi järkevää sijoittaakaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että suomalaiset eivät olisi päässeet edes ainakin lähelle avaruutta, tavalla tai toisella. Suomalaisjuuret omaavasta astronautista suomalaisen avaruusteknologian kautta suomalaiseen avaruusturistiin – Suomi ja suomalaiset ovat lähempänä avaruutta kuin koskaan ennen.

Timothy Kopra, suomalaissukuinen astronautti

Timothy Kopra on yhdysvaltalainen, Texasista kotoisin oleva NASA:n entinen astronautti ja insinööri, joka on viettänyt avaruudessa huikeat 244 päivää kahdella eri avaruuslennolla. Ensimmäisen kerran Kopra osallistui avaruuslento Expedition 20:lle vuonna 2009 ja toisen kerran Expedition 46/47:lle vuonna 2016. Ai miksikö viittaamme Kopraan artikkelissa, jossa puhutaan suomalaisista avaruudessa? Kopran isä, Lennart L. Kopra, on suomalaisen, Yhdysvaltoihin vuonna 1910 juuri ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä muuttaneen pariskunnan poika. Timothy on näin ollen suomalaista, jopa karjalaista, sukuperää yhdysvaltalaisuudestaan huolimatta.

Kopran juuret Suomessa

Timothy Lennart Kopran isovanhemmat Antti Kopra ja Ester Elisabet Saksinen muuttivat Yhdysvaltoihin ja saivat pojan, Lennartin. Lennart Kopra meni aikoinaan naimisiin saksalaista syntyperää olevan Marta Witthoft Kopran kanssa. Vaikka Lennart puhui vielä vanhempiensa äidinkieltä suomea, ei Timothy enää kolmannen polven amerikkalaisena sitä osaa puhua. Timothy on kuitenkin ylpeä suomalaisista sukujuuristaan ja on myös vieraillut isovanhempiensa kotimaassa. Vuonna 2009 Tarja Halonen, silloinen tasavallan presidentti, sai jopa virallisen puhelun avaruudesta “sisunautti” Kopran ensimmäiseltä avaruuslennolta. Puheenaiheena oli muun muassa saunan puute avaruusaluksessa.

“Suomalainen astronautti”

Meillä on kuitenkin myös suomalaisia astronauttiehdokkaita. Tunnetuin lienee helsinkiläinen avaruusharrastaja Vesa Heilala, joka tituleeraa itseään “suomalaiseksi astronautiksi”. Heilala on ostanut paikan Virgin Galacticin avaruuslennolle. Alunperin ensimmäisen 2,5 puolen tunnin lennon piti startata jo vuonna 2009, jo ennen Heilalan lipun ostoa, mutta avaruusturistilento ei ole vielä ehtinyt tapahtua erinäisten sattumusten vuoksi. Reippaasti yli 100 000 euroa maksanut avaruuslento on kuitenkin ollut Heilalan unelma jo vuosia, ja suomalainen astronautti jaksaa kampanjoida lentonsa puolesta. Heilala on myös tavannut Kopran vuonna 2017 Heurekan tiedetapahtumassa.

Lähitulevaisuuden avaruusmatkailu

Avaruusturismi on kuitenkin jo lähitulevaisuudessa mahdollista, eikä Heilala ole ainoa avaruudesta haaveileva. Muun muassa suomalainen teknologiayritys Space Nation on kehittänyt mobiilisovelluksen, jota pelaamalla voi valmentaa itseään tulevaan avaruusmatkaan. Parhaimmat valitaan jatkokoulutukseen, ja yrityksen tavoitteena on tulevaisuudessa viedä yksi ihminen vuosittain avaruuteen. Space Nation tekee yhteistyötä NASA:n kanssa ja on toistaiseksi ainoa avaruusturismijäsen YK:n turismiorganisaatiossa. Ajat ovat todellakin muuttuneet! Todennäköisesti avaruusmatkailun arkipäiväistymiseen on vielä tovi aikaa, sillä se on teknisesti haastavaa. Ensimmäiset matkat tulevat sijoittumaan noin 100 kilometrin korkeuteen.

Suomalainen avaruusteollisuus

Suomalaisella avaruusteollisuudella menee hyvin siitä huolimatta, että Suomen ei olettaisi olevan sen kärkimaita. Suomen avaruustoiminnan strategia 2013–2020 listaa suomalaisen avaruustoiminnan vision, tavoitteet sekä kehittämisstrategian. Tavoitteena on Suomen nousu maailman huipputasolle muun muassa avaruussovellusten ja avoimen paikkatiedon tarjoamisen kanssa vuoteen 2020 mennessä. Avaruustutkimuksen tasoa tulee myös nostaa. Päivitetyn vision mukaan Suomi on maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö vuonna 2025. Tätä visiota auttaa myös se, että Euroopan avaruusjärjestö perusti yrityskiihdyttämön Otaniemeen vuonna 2017. Suomalainen avaruusalan osaaminen onkin jo nyt hyvin arvostettua maailmalla.

Ensimmäiset “suomalaiset” avaruudessa

Suomalaisia piensatelliitteja on ollut avaruudessa viime vuosina useampikin. Otaniemessä Aalto-yliopiston johdolla suunniteltu Aalto-2-satelliitti laukaistiin avaruuteen Floridasta huhtikuussa 2017. Aalto-2:n sisarsatelliitti Aalto-1 laukaistiin muutama kuukausi myöhemmin Intiasta. Tällä hetkellä Aalto-1-satelliitti on tulossa kaksivuotisen avaruustaipaleensa loppuun. Tuorein suomalaislisä avaruudessa on Kreator Space Labin rakentama Reaktor Hello Lab -nanosatelliitti, joka lähti avaruuskierrokselleen vuoden 2018 lopussa niin ikään Intiasta. Reaktor on luomassa myös W-Cubea, ensimmäistä varsinaista suomalaista satelliittia, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2020. Lisäksi laukaisuaan odottaa myös muun muassa Suomi 100 -satelliitti.

Taivas ei ole enää rajana

Kuten jo aikaisemmin mainittiin, suomalainen avaruusteknologiaosaaminen on huippuluokkaa ja arvostettua maailmalla. Jan Wörnerin, Euroopan avaruusjärjestön johtajan, mukaan erityisesti suomalainen osaaminen tekoälyssä voi nousta suomalaisten yritysten kilpailueduksi lähitulevaisuudessa. Lisäksi Wörner huomauttaa, että etenkin Suomen arktinen osaaminen on omaa luokkaansa ja voi olla avaruuden liiketoiminnan lähde. Tekesin mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 80 avaruusteknologiaa käyttävää yritystä ja lisäksi noin 20 suunnittelee satelliittien laitteita tai niihin liittyviä ohjelmistoja. Vuoden 2025 ketterä avaruusliiketoimintaympäristö ei kuulostakaan enää niin kaukaiselta ajatukselta!

Vaikka toistaiseksi suomalaiset ihmiset eivät vielä ole avaruuteen päässeet, on suomalaisten tietotaitoa ja kädenjälkeä runsaasti kiertämässä maapalloa. On vain ajan kysymys, milloin ensimmäiset suomalaiset laukaistaan maan kiertoradalle – joko ammattiastronautteina tai avaruusmatkailijoina. Maailma, ja Suomi siinä samalla, elää jännittäviä hetkiä avaruusteknologian kanssa; taivas ei enää pian olekaan rajana tulevaisuuden suunnitelmia tehdessä. Tosin, suurimmalle osalle meistä tavallisista tallaajista noin 150 000 euron hinta on rajana. Mutta ehkä Otaniemessä suunnitellaankin jo pian avaruusraketteja satelliittien lisäksi. Aina kannattaa haaveilla, saattaa päätyä vaikka kuuhun!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *